Pitsineule

Kesäloma jatkuu

2009-06-19T14:15:00.008+03:00

Huh, mun "huomenna" kestää viikon. Mutta tässä onkin ollut yhtä jos toista menoa niin että ihan päätä huippaa. Ennenko pääsen tähän viikkoon asti, haluan taas fiilistellä parilla kuvalla pikkuisesta joka oli meillä taas hoidossa. Tosin tällä kertaa "isosiskonsa" eli äidin toisen koiran kanssa. Tässä pikkulikka yrittää nukkua puolison kädellä. Pikkuinen ei tästä enää kasva! :o

Rajulta näyttää leikki, mutta saksanpaimenkoira on uskomattoman hellä pikkuisen kanssa. Sitä ei usko enneko näkee! Hän vaan pitää suuta auki ja önisee hellästi vaikka toinen puree kieleen! Olen ihan varma että isommalla ollut naarmu kielessä on pikkuisen aiheuttama... Uskomaton parivaljakko. :)

Piipahdimme Turussa tossa alkuviikosta ja mukaan tarttui Mokkasukan Kälviä-lankaa ja 4.5mm bambukoukku, ensimmäinen omistamani.

Keskiviikkona olimme Hesassa viettämässä yhteistä kesälomapäivää ja kohteisiin lukeutui muutama käsityökauppa, kaksi kauppatoria ja kaksi kauppahallia. Kyllä, kävelimme kauppatorilta hakaniementorille ja vielä vähän eteenpäin Priiman kauppaan asti. Ja takaisin. En enää muista mistä ostin mitäkin, mutta noista kolmesta wendyn langasta on tulossa raitahuivi talveksi, yhdestä kerästä valkoista 100% alpakkaa kämmekkäät, Liniestä virkattu kesähuivi ja oliivin värisestä Araucanian rancosta puolisolle sukat. Rasia löytyi hakaniemen kauppahallista ja siinä lukee lampaan yläpuolella: "Big woolly sheep...grazing in the sunshine." Mitäköhän tässäkin säilyttäisi? Mutta pakko oli ostaa!
Matkalla piipahdimme syömässä nepalilaista ruokaa (naan leipä oli taivaallista!). Ilma oli kohtalainen ja matkan päätarkoitus olikin korkeasaaressa käynti.

Tässä kuva korkeasaaren riikinkukosta jonka väsy olo kuvasti hyvin omia tunnelmiani loppupäivästä. Näimme myös leijonanpennut, mutta en saanut heistä kunnon kuvaa. Suloisia olivat molemmat. <3 Kannattaa käydä katsomassa! En nyt laita enempää eläinkuvia, vaikka niitä napsinkin yli 60kpl. ;)

Ja sitten ravelryvaihtokuulumisiin. Sain nämä sukat jo edellisviikolla, mutta erinäisistä viivästyksistä johtuen näette kuvat vasta nytten. Sukat! Mä sain ihan mulle tehdyt sukat! En ole koskaan ennen saanut itsetehtyjä sukkia lahjaksi, ja parini tarttuikin haasteeseen ja neulaisi minulle nämä namupalat!

Ja lisää hyvää oli tiedossa... Helsinkiin lähtiessämme kurvasimme postin kautta ja haimme paketin... Haukoin happea autossa kun tämän avasin! Aivan käsittämättömän ihanan, raikkaan ja positiivisen väristä Ilun värjäämää lankaa! "Onko oikea sulle hän?" Ja ihanan tuoksuisia matkapesuaineita ja -rasvoja! Nämä ovat molemmat sellaisia joiden kaltaisia aina ihailen ja himoitsen, mutta jokin perussuomalainen vaatimattomuus laittaa aina tyytymään "huonompaan". Mutta nyt sain oikeen tosissani luksusjuttuja! Olen aivan käsittämättömän kiitollinen, Pikku-Tiinalle! Hän lähetti ekan paketin mukana kirjeen ja tokan jatkeesi sähköpostia. Ihana tietää toisesta hiukan enemmän kuin vain nimi. Sait sinäkin uskollisen seuraajan blogillesi. :)

Lopuksi on pakko laittaa puolison luvalla kuva hänestä työpaikkansa (laivasto) juhla-asussa. Torstaina hän saattoi isänsä viimeiselle matkalle näin komeasti pukeutuneena. On vaan pakko ihailla hänen ja veljensä luonnetta kun tuollaisenakin päivänä jaksoivat vitsailla. (Okei, minä sen aloitin, mutta odottamieni ilkeiden mulkaisujen sijaan sainkin vitsille jatkoa...) :) Vahvoja miehiä molemmat veljekset. <3

Huoh...

2009-06-06T17:15:00.002+03:00

Suru-uutinen tavoitti tuossa viikko sitten. Puolison suvun puolelta, mutta raskastahan tuo on siinäkin tapauksessa. Sitten vielä eräs läheinen teki katoamistempun, ja se aiheutti huolta ja hätää useamman tunnin eilen. Hän on löytynyt ja hyvissä käsissä hoidettavana, mutta huolihan hänestä ja kaikista läheisistä yhä on. Joten jaksamista sinne "lankolan". <3

Minä yritän klinkata kun menin tekemään todella huonon valinnan ja hoidattamaan varpaastani syylät näin kesälomallani. Fiksumpi olis tajunnut että sattuuhan semmoinen jäädyttäminen. :) Mutta tyhmästä päästä kärsii... ja niin edelleen. :D (Oli pahin kipu mitä koskaan olen kokenut...)

Ravelryvaihtopaketin ensimmäinen osa saapui eilen. KIITOS SIITÄ! Olin vaan niin hermostuksissa että hyvä jos rekisteröin asian. Tänään jo nautiskelen sukistani. Ja suklaasta. :) Voin kuulemma etsiä parin jos haluan. Katsotaan josko huomenna olisi jo niin paljon voimia että jaksan ottaa kuvan ja kiittää vielä paremmin. Mutta kiitos ja kumarrus vielä näin. *pokkaa, mutta varoen jottei satuta varvastaan... enempää* :D

LOMA ja haaste.

2009-05-25T18:33:00.003+03:00

Mulla alkoi LOMA! Ihana, ihana, täydellinen loma! Katsotaan mitä kaikkea sitä vielä keksitään, vaikka pääpaino onkin lepäämisellä. Olen ollut lähiaikoina niin stressaantunut että nyt täytyy saada otettua vähän elämää takaisinpäin. Hyvin olenkin aloittanut, olen meinaan viimeisenä kolmena yönä nukkunut 12 tuntia joka yö! Ja tänään vasta tuntuu levänneeltä. Eiköhän se tästä. Aurinko paistaa ja kissat hinkuaa pihalle. Taidan mennä hedän seuraansa testaamaan uutta nostepinneäni joka saapui tänään postissa. Tilasin sen etsystä ja toimitus oli nopea! Kuvaa en nyt voi näyttää kun kamera kotiutuu vasta perjantaina.

Kun ilma tästä hiukan viilenee iltaa kohden pääsen ulos koittamaan kaverilta saatuja rullaluistimia! Ostin tänään suojatkin. Saas nähdä miten likan käy. Saako oikean käsivarren tulitikkuaskin kokoinen mustelma seuraa. (Pitikin saada mustelma viimeisenä työpäivänä... just mun tuuria.) Mut nyt ulos nauttimaan auringosta!

Tässä vielä vastaus haasteeseen jonka Susu mulle laittoi. Tämän saapi poimia mukaansa jos haluaa.

Haaste.

Sinut on valittu "miljoonien " joukosta!

Tee siis näin:

Poista minun vastaukseni ja korvaa ne omillasi. Haasta mukaan 4 blogiystävää.

1. Neljä työtä,joita olet elämäsi aikana tehnyt

1. Siivousta vanhempieni apuna apteekeissa ja muissa kohteissa

2. Puutarhalla hommia kädet mullassa

3. Lasten hoitoa

4. Nyt kännykkäfirman tehtaalla :/

2. Neljä tv-ohjelmaa,joita tykkään katsella

1. Mytbusters!!!

2. Prisma-studio ja dokumentit

3. Animal cops

4. Hömppäohjelmista Nimeni on Earl, Frendit, Simpsonit yms... Hyvää neulonta-aikaa. ;)

3.Neljä paikkaa,joissa olen ollut lomalla

1. Kavereilla Lahdessa :D (Taas jussina sinne!)

2. Erinäisissä motoristitapahtumissa ympäri suomea

3. Siinäpä se, ellei laivareisuja oteta mukaan...

4. (Minne TAHTOISIN mennä: Englanti, Usa (Ohio), Italia (kavereita asuu siellä) ja Kanada!)

4.Neljä internetsivua joilla käyn päivittäin

1. Ravelry

2. Blogeja

3. Sähköpostit

4. Vuokraovi (muutto piakkoin ehkä edessä...)

5. Neljä lempiruokaani

1. Pasta! (varsinkin spaghetti itse tehdyllä kastikkeella jossa on paljon sipulia ja valkosipulia)

2. Pizza valkosipulimajoneesilla

3. Kanasalaatti

4. Possua sinappikastikkeessa (tai joulukinkku)

6. Neljä paikkaa jossa mieluiten olisin juuri nyt

1. Uimaranta

2. Kullan syli ;)

3. Metsässä vaeltamassa

4. Nukkumassa (hee hee)

Mikä vie kaiken ajan...

2009-05-18T20:50:00.003+03:00

Se on pieni, pörheä, suloinen, itsepäinen ja rakastaa koko maailmaa! Äidin koira, joka ainakin tässä taloudessa (ja kavereidenkin) vei sydämet mennessään. Tämä pikkuinen ihme oli hoidossa meillä muutaman päivän. Olen jo pitkään kypsytellyt ajatusta koiran hankinnasta, mutta tämä tuli kyllä vähän nurkan takaa ja salakavalasti tämä ihastus. Ehkä sitten ensi kesänä.... :)

Kuka voisi vastustaa tuota juuri herännyttä ilmettä? "Mitä sä nyt!?" Se tuntuu sanovan... (Ihailen vain sua pikkuinen)

Ja se koko... Olin kyllä ajatellut VÄHÄN isompaan koirulaiseen rakastua. Mutta sydämen tiet ovat oikukkaat.

Kissat eivät neljään päivään keksineet mistä oikein on kyse. Meitin vanha (ja ylipainoinen) kollimmekin olis tahtonut karkuun, kun HURRRRJA koira ihan selvästi uhittelee... :D

Kyseessä on siis rotu Teacup poodle. Sopii hyvin nimi noin pienelle otukselle.

Urheilua?

2009-05-03T21:19:00.004+03:00

Tai ainakin hidasta kävelyä. :)
Olimme tänään Merimiehen kanssa Vaisakon luonnonsuojelualueella kävelemässä ja ihastelemassa kevään kukkaloistoa.

Eikö olekin kaunista! Yhdeksän kukkalajia kukkii jo!

Tässä ollaan loppusuoralla ja mä olen jo aika naatti... Mutta ihanaa siellä silti oli! Vasemmalla kuvassa muuten istutettu koivikko. Kaunis sekin.

Eläviä kanssaolioitakin siellä näkyi. Tässä etsi-orava-puusta-kuva. Useita räkättejä, mustarastaita ja talitinttejä näkyi. Ja yksi sisilisko! Pari fasaania kuului ja tunnistin laulustaan tasan yhden linnun puiden suojassa. Tiltaltin! Inhoan sen linnun ääntä... (Älkää kysykö miksi) Kyyt eivät taida olla vielä heränneet, viime vuonna näimme niitä useita kallioilla lämmittelemässä.

Vaisakossa on paljon kauniita, vanhoja ja ISOJA puita. Kun ne kaatuvat, saavat jäädä paikalleen. Ympäristö on monipuolinen. Jäätäkin löytyi vielä kallion kyljestä! (kuva unohtui)

Tämä on yksi suurimmista syistä joka minua vetää joka kevät Vaisakkoon. Siellä kasvaa parissakin paikassa kaunista vaaleanpunasta sinivuokkoa.

Hidasta...

2009-04-30T19:04:00.003+03:00

Jesh, hidasta on tosiaan tämä käsitöiden teko, mut jotain sentään olen saanut aikaiseksi. Laitetaanpas asiat vaikka aikajärjestyksessä tällä kertaa. :)

Ensimmäisenä on aika nopsasti valmistuneet sukat Ranco Multy langasta. Jotenkin kivat värit ja toi Rinsessa-neuleista tuttu valepalmikko sopii hyvin langan kanssa yhteen. Ja sitä lankaa jäi vielä toisiin lyhytvartisiin sukkiin... Tai pitkävartisiin raidoittaen toisen langan kanssa. Sen verran mukava oli tämä lanka neuloa, ettei kerä varmaan kauaa saa joutilaana maata.

Ja sitten aplodeja ja fanfaareja! Elämäni ensimmäinen, vaan tuskin viimeinen, kolmiohuivi! Jesh! Ullasta tuttu Lumi-huivi oli ihanan helppo ja joutuisa neuloa. Tämä on kesäversio, neuloin tämän Novitan bambu langasta.

Ja vielä yksi fiilistelykuva... Olen niiiiiin tyytyväinen. :D

Sitten yllätti innostus värjätä lankaa karkkiväreillä, tässä "ennen" kuva. Vyyhdittäminen kahden keittiöntuolin kanssa ei ollut kivaa. Langat vasemmalta oikealle: luonnonvalkoinen ja kirkkaanvalkoinen wool-jämävyyhti. Sitten kaksi harmaata, hyvin marinoitunutta ja lahjaksi saatua, seiskaveikka jämävyyhtiä. Välissä Novitan Nina jossa on puolet muovia, on pakko testata mitä tästä tulee... Ja oikealla kahteen osaan jaettu kirkaanvalkoinen Nalle-lanka. Nina ja Nallet odottavat vielä vuoroaan keittiön kaapin ovessa yhä roikkuen. :)

Tällaisia niistä muista tuli! Noi hempeän kirjavat on ne woolit, huomaa kyllä pienen sävyeron pohjalangan takia. Pidän itse enemmän tuosta raikkaammasta, joten pohjalankana taidan suosia kirkkaanvalkoista. Oikealla oleva sininen "semisolid" on se vaaleampi harmaa seiskaveikka. Merimies tahtoi heti tästä sukat itselleen... ;) Toi ruskeansävyinen on se tummempi seiskaveikka, jonka värjäsin oranssissa väriseoksessa. Lopputulos on lumoavan kirjava kuparin väri. Tätä täytyy tehdä lisää!

Ja niinhän ne sukat sit heti hyppäs puikoille. Merimies tahtoi ehdottomasti ton ruskean siniselle kaveriksi, ja mä pähkäilin ja punnitsin lankaa... ehkä se just ja just riittää. Saa tyytyä sniikkereihin tai vihreään varteen jos ei riitä. Sormet ristiin! Ihanat näistä tulee. :)

Yritin kuvata kuparisen langan sävyä paremmin, mut kissa luuli mun yrittävän leikkiä sen kanssa... Huoh, noita nelijalkaisia välillä. :)

Ensimmäinen!

2009-04-19T20:26:00.003+03:00

Ihka ensimmäinen tilkkupeittokokeiluni on nyt tässä vaiheessa. Päälinen tehty, lähipäivinä ostan vanun, taustakankaan ja kanttinauhan. Värit on vielä hiukan mietinnässä. Ehkä vihreä tausta ja musta kanttinauha? Kai sitä saa olla typerän ylpeä jo nyt? Ja vaikka pari pahaa virhettä eksyi mukaan? Varsinkin toi että reunimmaiset tilkkublockit on identtiset keskenään? Aion pitää tiukasti kiinni kannastani, että se on ihan tahallista ja symmetrian takia näin. :D

Tämän voimalla sitä yritetään jaksaa ja torjua anemiaa. Banaania ja kohmeisia mansikoita murskattu haarukalla, ei lisättyä sokeria (ei edes tarvitsisi). Hmmm, ihanaa.....

Nostalgiaa

2009-04-15T16:31:00.002+03:00

Yleensä inhoan keltaista...

Mutta poikkeuksiakin on... :D

Tämä on Ankkapulkka. Juuri isolla A:lla. Olen saanu sen kuulemma alle kaksivuotiaana, mutta suurin osa muistoista liittyy vähän vanhempana laskemassa tällä mäkeä polvillaan, nokasta kiinni pitäen. (Hui!) Ja pari hyvää mustelmaakin tulee mieleen, kun muistelee. Silloin joskus 80-luvulla...
Kävin kääntymässä lapsuudenkodissa ja tämä oli pakko ottaa mukaan, vaikka puoliso ja äitini nauroivatkin mulle punan poskille. Minkäs sille voi jos on vähän luova hullu... Ongelma vaan on, mitäs tällä tekis. Ei sitä enää viitsi varastoon piilottaa. Kissanpeti? Hiukan vaan pehmustetta... pikkuisemme näyttääkin siihen jo tykästyneen. :)

Toisenlaista nostalgiaa on pellavakangas ja pari ruudullista puuvillakangasta joista pitäisi tulla esiliina jossain välissä. Heti kun jaksaa... ;)

Kuun kääntöpuoli.

2009-04-10T09:55:00.003+03:00

Menin sit ja sorruin tilaamaan Amy Butlerin kankaita Polinkasta. Neljä alinta pääsevät ihka ensimmäiseen tilkkupeittokokeiluuni parin yksivärisen kankaan kanssa. Ylemmät olivat vain niin ihania että tarttuivat mukaan ilman mitään sen kummempaa suunnitelmaa.

Sain yllätyslahjaksi puisen noitakuvion ja heti alkoi päässä raksuttaa. Tämän tekoon meni 15 minuuttia eilen illalla. Nyt mulla on pääsiäiskoru! Taustakangas olis voinut olla valkoista silkkiä, mutta mulla oli vain oranssia lakanakangasta. Huoh, aina ei voi voittaa. Olkoon tämä nyt sitten laskeva kuu juuri ennen aamua. :) (Ja sisustan pahvinkin olisi voinut leikata kauniimman pyöreäksi...)

Ja vielä se kuun kääntöpuoli. Oli kiva ommella käsin jotain näin pientä. :D

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Tosi ostos!

2009-04-07T17:57:00.003+03:00

Mä hihkun täällä riemusta kattoon! Maltoin vihdoin ostaa itselleni ompelukoneen! Käytettyhän tämä on mutta hyvin huollettu ja nyt myös hyvin pesty. Vietin koneen kanssa hyvin intiimin kaksituntisen jynssäten paikat kiiltämään. (Älkää kysykö minkä väristä oli rätin huuhteluvesi...) Ohjekirjaa ei valitettavasti ollut mukana, sen jouduin tilaamaan erikseen. Varmaan tulee maksamaan maltaita nippu kopioita, mutta en välitä, mulla on uus kone!!! :D Heti on täytynyt testata, vaikka mitään varsinaista työtä en ole vielä tehnyt. Eilen tämän vasta ostin. Oli pakko ottaa leikkokukat mukaan, niin iloinen olen. Ostan muuten nykyään säännöllisesti leikkokukkia. Tossa vasemmassa nipussa ylimääräisenä olevat valkoiset orkideat kukkivat kuudetta viikkoaan, laatua halvalla. :)

Ja sit lupailemani kuva kullan kaulurista paremmassa valossa. Värit on ihan hänelle sopivat. Taisin neuloa näin: *8 oikein, langankierto, 5 oikein, kaksi yhteen vasemmalle kallistuen* jne... silmukkamäärää en tarkkaan muista, mut jotain 120 kieppeillä oli.

Lopuksi piristyskuva kissaneidistämme. Se syö vaikka mitä ja aina on pakko koittaa mitä kaikkea sen saa maistamaan. Tässä menee hyvällä ruokahalulla hedelmäkarkkia! Omituinen otus toi flikka on.

p.s. Kiitos Markka muuten kommentistasi, lämmittää yhä. :) Mulla on niin vähän ystäviä jotka ymmärtävät käsityön arvon ja jokainen kehu tekee hyvää ja saa kokeilemaan aina uutta. Kiitos!

Kännykkämeemi

2009-04-02T15:19:00.002+03:00

Löysin tämän meemin Lankakomeron blogista:

1. Ota kännykkä esiin (voit myös liittää mukaan kuvan luuristasi)
2. Valitse saapuneet viestit.
3. Vastaa kysymyksiin saapuneen viestin ensimmäisellä lauseella.
4. Kysymys 1 - ensimmäinen lause ensimmäisestä viestistä.
5. Kysymys 2 - ensimmäinen lause toisesta viestistä, jne...
6. Haasta haluamasi määrä ihmisiä!

1. Mitä sanoisit, jos kumppanisi olisi ollut uskoton? Ok nähää kotona :)
2. Mitä sanot aina parhaalle ystävällesi? Muistan muistan.
3. Mitä sanot ensimmäisenä, kun ystäväsi on joutunut bussin yliajamaksi? En sit kerennyt soittaan ajoissa mut haen sit töistä.
4. Mikä on ruminta, mitä voisit sanoa vihamiehellesi? Selvä pyy.
5. Mitä äitisi sanoo ennen kuin menet nukkumaan? Eipä täs joo semmosta hoppua ole.
6. Mitä huutaisit, jos voittaisit miljoonan? Tuun vastaan asemalle.
7. Mitä sanoisit Jumalalle, jos tapaisit Hänet? Selvä.
8. Mitä haluat kuulla kaikkein eniten? Onneksi auttaa ja työpaikka maksaa.
9. Mitkä tulevat olemaan viimeiset sanasi? Hyvältä suunnitelmalta kuulostaa.

Jos Nappaat meemin mukaan, laita viestiä niin tulen lukemaan minäkin.

Ompelua, ostoksia ja lahjontaa.

2009-03-29T18:06:00.004+03:00

Ensimmäisenä esittelen puikkopussin joka meni lahjaksi kaverilleni. Epäröin suuresti tätä "reipasta" värivalintaa, mutta ihan hyvä kuulemma tuli. :)

Olen innostunut lähiaikoina ompelemaan, kun toi neulominen nyt on mitä on. Tässä pieni kassi kesäksi ja oikealla projektipussi minulle hyvin tärkeästä kankaasta. Kaikkea sitä kaapissaan säilytteleekin enneko "uskaltaa" käyttää.

Seuraava neulatyyny on tehty Knotions Magazinen (nettineulelehti) mukaan. Toi pieni päälinen oli mukava neuloa vuosikerta butterflystä.

Tähän projektipussiin löysin ihan ohjeen netistä, mutta en millään muista mistä. Onneksi kirjoitin itselleni hyvät muistiinpanot. Tämä oli kiva tehdä ja tästä tuli siistimpi kuin monesta edeltävästä ompelutyöstä. Tein tähän jopa vuoren luonnonvalkoisesta kankaasta joten huolittelemattoman näköisiä saumoja ei jäänyt näkyviin mihinkään.

Tämä käsityöboksini on pakko nostaa jalustalle. Sain sen pari vuotta sitten joululahjaksi ystävältä ja täytyy myöntää että tämä on ollut oikea pelastus moneen kertaan, varsinkin kun opin palauttamaan tavarat sinne heti jonkun ompelutyön tehtyäni. En olisi varmaan koskaan tullut ostaneeksi itselleni tällaista, mutta nyt tuntuu etten pärjäisi ilman sitä. Joutuisin edelleen etsiskelemään tavaroita ympäri kämppää enneko mitään voisin aloittaa. Nyt voin aloittaa heti ja luottaa siihen (yleensä) että tavarat ovat helposti saatavilla. :D

Kävin hyvässä seurassa turun käsityömessuilla tässä viime viikonloppuna. Mukaan tarttui yksi lankavyyhti (tuo tuossa kuvassa), joka on jo puikoilla, siitä myöhemmin lisää. Ja tämä kerinpuu. Pieni, sievä, käytetty ja näinollen pienen hiomisen tarpeessa, mutta mun oma. Vihdoin karsiutuu osa kiukuttelusta pois kun tämän hankin. :) Ostin antiikkipuolelta myös yhden meripihkakorun. <3

Vyyhdinpuille tein myös säilytyspussin. Tästä tuli hiukan synkkä ja japanilaistyylinen, täytyy hiukan vielä koristella lisää. Ehkä etupuolen taskuun, jossa muuten säilytän nostepinneani, lisään vielä oranssille kankaalle painetun kuvan.

Seuraavana, (joko kyllästyttää, ei kai sentään...) esittelen kullan saamat synttärilahjat. Nämä ovat olleet valmiina jo hyvän tovin, mutta näköjään mun tapani pitää blogia on tehdä näitä jättipäivityksiä harvoin, sen sijaan että päivittäisin useammin. Anteeksi siitä. No mut siis lahjoihin. Tämän kaulurin tein helsingin messuilta kotiutuneesta Shibui Knitsin sock-langasta. Värit eivät näy tässä kauneilmmillaan, mutta yrityksen sivuilta saa paremman käsityksen, värin nimi on tweed. Täytyy joskus kuvata tämä auringonvalossa.

Varsinainen lahja olivat nämä sukat, jotka annoin pari päivää ennen oikeaa syntymäpäivää. Minäkö kärsimätön, en kai? :) Malli on Old Navy ja näinollen sopii kultani uuteen työhön kuin nenä päähän. :D Hän oli oikeen otettu. <3

Ja taas ompelua. Kesäkassi jossa on sisällä päälikankaasta tehdyt kaksi taskua, ei siitä sen enempää.

Menin sit ja tilasin Get Knitted:istä kun sitä niin on kehuttu. Pääasiassa halusin Amy Butlerin kankaita joita maltoin sit tilata viisi palaa. Mukaan tarttui myös Knit Pron sukkapuikkoja ja vyyhti sokeriruokolankaa. On pehmeää ja kiiltävää kuin silkki. Tästä tulee vielä kesähuivi heti kun löydän sopivan pitsimallin. :) Kylkiäisinä mukana oli kuulakärkikynä ja tikkari jonka joku varasti ja väitti omakseen... ;)

Ja tänään sain aikaiseksi ommella yhdestä kankaasta puikkopussin (kappas vaan).

Tein tätä kieli keskellä suuta ja olen lopputulokseen todella tyytyväinen! Ainut mikä mättää on Waaaanhaaaa ompelukoneeni, joten teinkin vihdoin päätöksen ostaa uuden. Tie vie ensi viikolla Turkuun etsikelemään sopivaa käytettyä. Toivottavasti jotain löytyy. Sormet ristiin! :)

Hengissä!

2009-03-07T16:41:00.005+02:00

Jesh, en ole kadonnut maan päältä vaikka siltä välillä tuntuukin. Edelleen on selkä kipeä. Nyt jo sentään olen päässyt fysiatrille asti, joka totesi että mulla on varmaan ollut välilevyn pullistuma joka edelleen aiheuttaa ongelmia, koska sitä ei huomattu aikanaan. :/ Sain passituksen röntgeniin ja verikokeisiin. Onneks sentään pitkään kipeänä olosta johtunut masennus alkaa helpottamaan, kun sai edes jonkinlaisen diagnoosin. Pari viime päivää olenkin ollut reipas ja hyväntuulinen. Päätin ottaa kaiken irti sairaslomasta jos nyt kerta on pakko kököttää kotona. Voihan sitä kaikkea muutakin tehdä kuin neuloa? *Tiedän, puistattaa toi ajatus minuakin..* ;)

Ihan ensimmäisenä esittelen palkinnon jonka sain AnniKaisen blogiarvonnasta. Juuri se samainen kirja jonka sisäkannen kuvio oli arvuuteltavana! Vieraat katsoi mua bussissa kummallisesti kun purskahdin ääneen nauruun paketin avattuani. :D Mukana vielä ihana kortti ja huovutettuja sydämiä, joista toi punainen pääsee piakkoin (lue:kun viitsin) koristamaan vaaleanpunaista pipoa tuossa seuraavana. Kiitos AnniKainen!

Tämän mariomyssyn oloisen pipon tein SWTC:n Therapi langasta joka sisältää villan ja silkin ohella Jadeiittia! Eli siis kiveä! Älkää kysykö miten, ei hajuakaan... :D

Huono omakuva. Sen siitä saa kun ei aina ole kuvaajaa just sillon paikalla kun inspiraatio iskee. Hattu on ihanan lörppä. Vähän liiankin, toi valkonen nauha on testimielessä kiinnitetty jotta saisin tuntumaa tarviiko siihen laittaa kuminauha loppujen lopus. Purkaamaan en tällä kertaa rupea. Vaikka aloitinkin pipan päälaelta jotta saisin varmasti noi seitsemän sädettä päälaelle. Enkä ollut varma langan riittämisestä. Loppujen lopuksi sitä jäi puolet toisesta kerästä, taidanpa tehdä kämmekkäät, jos en kokonaan therapista niin ainakin saan niihin vaaleanpunaiset raidat.

Kun ei voi neuloa, niin jotain sitä on tehtävä. Ompeluinnostus on pitkästä aikaa puraissut mua oikeen tosissaan. Neulatyynyistä se alkoi... (Piti käydä ostamassa lasipäisiä neuloja tapahtuman kunniaksi...)

Ja puikkojen säilytykseen se on edennyt. Tämä on ihan ensimmäinen puikkopussi. Ihana kuin karkki suussa! Ja virkkuukoukutkin mahtuvat mukaan!

Toisesta tuli vähän krouvimpi. Mutta myös niin minun näköiseni. :) Kolmaskin on jo valmis, mutta se menee lahjaksi, joten kuvia saa odottaa.

Ah ihanuutta, tänne mahtuu paljon! Huomatkaa ihanat vaaleanpunaiset sakset... ;) Nyt on kaikki sukkapuikkoni "koteloituneet", vielä pitäis keksiä jotain pyöröpuikoille.

Pieni välipäivitys.

2009-02-16T11:02:00.002+02:00

En malta olla hehkuttamatta että voitin AnniKaisen blogiarvonnassa. Eka blogiarvontavoittoni ikinä! (Laitan kuvia sit kun AnniKainen ehtii postittaa yllätyksen, en ole hätäpöksy, en ollenkana...) Tuli todella hyvään saumaan tämä piristys, kun muuten on ollut hiukan molli voittoista lähiaikoina.

Hartiat ovat jo vähemmän kipeät, mutta tämän viikon vielä kökötellään tiukasti kotona sairaslomalla. Harmittaa niin kovasti ettei työpaikkalääkärit uskoneet mua marraskuussa kun ekaa kertaa kävin hartioista valittamassa. Piti kulua kolme kuukautta ja useampia parin päivän sairaslomia (jonka jälkeen piti aina mennä "koittamaan" jos vaikka nyt hartiat jaksaisivat) enneko mua alettiin ottamaan tosissaan. Täytyy toivoa että nyt jo todella pahaksi päässyt tulehdus menisi ohi kun jo melkeen kolme viikkoa ollaan otettu rauhallisesti ja kiltisti tehty fysioterapeutin ohjeiden mukaisia jumppaliikkeitä. Ja napsittu lääkitystä jos minkä moista. :/ Mutta noh, ainakin olo alkaa jo olemaan lähes normaali ja neulomaankin pystyn päivä päivältä helpommin. Ja ihana aurinko on näyttäytynyt niin monena päivänä edes parin tunnin verran että ihan tässä jo alkaa odottelemaan kevättä. Vaikka pakkasta onkin -10!

Tässä loppupiristykseksi kuva nuorimmaisesta kissastamme joka kans jo odottelee kevättä, tunkemalla itsensä nukkumaan mun keskeneräisten töiden koriin, joka on poikkeuksellisesti tyhjä kun tein pientä inventaariota. :)

-"Älä viitti nyt sen kameras kanssa, mulla on herkkä hetki."

Laiska paljon työtä tekee.

2009-02-14T15:30:00.004+02:00

Ah, niin totta, niin totta. Päätin neuloa Monkey sukat, no purl versiona ja varpaista aloittaen. Ei siinä mitään, mallineule on helppo ja lanka ihanaa, valmistuivat oikeen nopsaan, mutta mitäs... Kakkossukan kantapään jälkeen huomasin että sukat ovat eri kokoiset! En jaksanut purkaa kantapäätä toistamiseen, joten päätin paahtaa loppuun ja korjata tilanteen jälkikäteen.

Kun sain kakkossukan valmiiksi, etsin varpaiden jälkeen mallikuviosta tietyn kerroksen josta olisi helppo purkaa sukka kahteen osaan.

Purkamisen jäkeen neuloin väliin puuttuneen kuviokerran ja "vain" parsin sukat kasaan. Muuten ok, mutta kuvio heittää yhden silmukan verran vasemmalle. En jaksanut purkaa vaan annoin virheen jäädä muistutukseksi että vaikka jokin tuntuu helpolta, ei silti kannata jättää tarkistamatta asioita matkan varrella. :)

Ja olihan nämä kaiken vaivan arvoiset, loppujen lopuksi. Ja Mokkasukka lanka on niin ihanaa. Nytkin on jotakin siitä puikoilla.

Ah, että tykkään. Ja kovasti. :D

p.s. Hyvää Ystävänpäivää kaikille! <3

Kun muut on laihiksella...

2009-02-05T15:01:00.002+02:00

Minä se vaan tuhlaan. Helmikuu on perinteisesti lankalaihiskuukausi monelle, vaan ei minulle. Ehkä sitten ensi vuonna. ;)

Ensimmäinen ihanuus saapui kaukaa meren tuolta puolen, aina skotlannin nummilta saakka. Tai sitten kukkuloilta, maantieto ei ole koskaan ollut vahvimpia puoliani.

Jösses että osaa olla ihanan väristä! En saanut kuvattua yhdenkään kerän värien kirjoa sitten millään. New Lanarkin sivuilta saa hiukan paremman käsityksen paikasta, sen historiasta ja ihanista langoista. Todellakin laatua vähällä rahalla. Ja se lampaan ihana tuoksu! Hmmmm. :) Tumppusia näistä vielä tulee. Ja ainakin yksi pipo.

Ja jottei ihan hösseliksi menisi, on sitä jotain suomalaistakin tilattu. Ruskovillan ihanaa villasilkki lankaa. Aivan mahtava tuntu tässä langassa. Hartialämmitin on suunnitteilla jotta kipeät (kyllä, taas kerran) hartiani saisivat lämpöä vieläkin enemmän. Hauskinta tässä langassa on sen lievä epätasaisuus. Valmiista pinnasta tulee varmasti elävä!

Tässäkin jotakin suomessa tehtyä, siis tuo suklaa. Lankakin on suomessa, Hämeenlinnassa, värjättyä. Toinenkin kerä saapui tuon sinisen ohella, mutta se ehti karata saajansa luo enneko sain siitä edes kuvaa. Työkaverini Ritva omistaa nyt siis ihan nimikkolankaa! (Vilkaisehan Villamokka -kaupan blogisivuille jos et usko.) Suklaa on fazerin parasta antia sitten vadelma-karpalo-suklaan! Sääli vaan että tuotantoerä oli niin pieni että loppui täällä kaupoista viikossa ennen joulua. Onneksi olimme jokin aika sitten matkalla Huittisten läpi ja pysähdyimme huoltamolla kahvilla. Siellä sitä oli! Olis pitänyt ostaa kaks levyä.... :.( Tämä kun tuhoutui yhdessä illassa kaverin kanssa. ;)

Ja tänään oli ihan pakko kaapata kaupasta mukaan nämä ihanan vaaleanpunaiset kerät Cloudia! Kullanmuru on tykästynyt omaan cloud-kaulahuiviinsa (joka on unohtunut kuvata, mutta on siis vihreä) niin paljon että haluan itse samanlaisen.

Ystävänpäivä tuli jo! Heh hee, on siihen vielä oikeasti aikaa. Olin eilen niin kiukkunen ja suruissani että Kulta päätti yllättää etukäteen ja antaa ystävänpäivälahjani jo nyt! Kattokaa kun se on mennyt tuhlaamaan! Olen ihan sanaton! Taisi saada ihan mukavasti lomarahoja kun erosi vanhasta työpaikastaan kun näin on mennyt tuhlailemaan. Toivottavasti saan hänen yllätyksensä valmiiksi ennen oikeaa ystävänpäivää. ;)

On se ihana! Ihan ku oikea kielo... *haaveilee keväästä*

Se aika vuodesta.

2009-01-25T12:37:00.003+02:00

Näinä pimeinä päivinä on tullut keksittyä jos vaikka mitä jotta saisi mielen pysymään pirteänä. Sämpylöiden tekeminen elämäni ensimmäisiä kertoja on ollut yksi hauskuus joka on jaksanut tuoda iloa. Kuten kuvasta huomaa, on pellillisen oikeanpuoleisin rivi jo syöty. ;)

Olen kyennyt neulomaankin! Hartioiden huonosta kunnosta huolimatta en kestänyt enää, ja puikkoihin oli tartuttava. Luin jostakin että ohuemmasta langasta neulottaessa ei kädet väsy niin paljoa kuin paksuista langoista, ja tottahan se on. Nämä suhahtivat valmiiksi neljässä illassa telkkaria katsellessa eivätkä aiheuttaneet yhtään kipua.

Vaikka näiden väri on huomattavasti enemmän "Hot Pink" kuin yleensä kestän, tuli lopputuloksesta silti miellyttävät. Tiimalasikantapään kolmas yritys onnistui jo niin hyvin, että taitaa jäädä tämä kantapäämalli pysyvästi käyttöön.
Näiden sukkien jälkeen yritin neuloa Ullasta tuttua Saltkråkan mallia seiskaveikasta mutta tunnin neulomisen jälkeen sormet ja oikea kyynärpää ilmoittivat sopimuksensa irti. Eli ohuita lankoja ja lyhyitä neulontasessioita vielä toistaiseksi minulle. Kunnes fysioterapeutti muuta sanoo. :)

Viimeisenä tämän kuun parhaat palat: Kullan ostaman vyyhdin Colinetten Jitterbug lankaa sain syntymäpäivälahjaksi ja Kalevala Korun Kielo-korvikset olivat nimipäivälahjani. (Korvisten ostoon tosin myös itse osallistuin kun halusin juuri nämä kalliit ihanuudet. Tuli siinä samalla hoidettua "lahja itselle".) Vielä en ole osannut päättää mitä langasta syntyy mutta jo syyhyttäisi keriä lanka ja luoda silmukat puikoille.

Joka vanhoja muistelee...

2009-01-15T13:14:00.002+02:00

Se toivottavasti oppii niistä. :) Otin kuvat kakista itselleni tehdyistä vanhoista sukista. Miksi? Koska osa niistä on jo matkalla "toiselle puolelle" ja halusin muiston. Miksi? Olen himoneuloja, en tarvitse muuta syytä! ;)

Tässä ensimmäisessä kuvassa on sukkia jotka ovat valmistuneet 2004-2006 välisenä aikana... muistaakseni. Punavihreät ovat näistä vanhimmat. Valkoisissa on vahvistettu kantapää, pohja ja varpaat. Mukavat jalassa mutta paljon kertoo se, että tätä vahvistusta olen käyttänyt vain yksissä toisissa sukissa ikinä. Tekniikka on tylsää ja tarpeetonta kun sukkia on tarpeeksi monta jotta eivät kulu ihan heti puhki.

Seuraavat ovat valmistuneet 2007-2008. Rakastan noita vaaleanpunaisia lyhytvartisia, vaikka kantapäät ovat huonot ja "varret" lerpattaa. Hauskaa on se että ne ovat pari, vaikka raidat eivät ole samanlaiset. Tämä on minulta "hurjaa". Tiedän... säälittävää. :D

Sitten pari virkattua kevyttä huivia. Näitä käytän lähinnä kesällä koristuksena. Valkoisesta piti tulla pöytäliinan reuna, muuta kyllästyin. Siispä ympäri kiinteillä silmikoilla ja huivi oli syntynyt.

Tämä hihatin valmistui viime kesänä. Rakastan lankaa ja tulos on ihanan viileä ja laskeutuva. Sääli että tästä tuli hivenen liian iso. Lanka on bambua ja saatan uskaltaa neuvon mukaan pestä tämän hiukan liian lämpimässä jolloin sen pitäisi kutistua, saa nähdä.

Tässä vielä hihatin käytössä.

Viimeisenä on uusi työ. Päättelin langat jokunen päivä sitten. Eilen jaksoin vihdoin pestä ja tänään on jo kuivunut. Taisi lanka olla nappivalinta urheilua ajatellen.

Tammikuuta!

2009-01-14T16:46:00.004+02:00

Taitaapi tulla taas lumeton syntymäpäivä tälle bloggaajalle. Sehän passaa! :) En ole koskaan ollut mikään lumen ystävä, tosin osa minusta toivoo sitä vielä täksi talveksi edes vähän, ihan vaan kummilasten tähden.

Vuoden ensimmäinen sukkapari sai lähtölaukauksensa matkalla kummityttöä tapaamaan ja hillityt värit olivat myös äidin mieleen. Ehkäpä Lahteen päin jossain vaiheessa tupsahtaa paketti kunhan käteni kivut vaan hellittävät. Tällä kertaa jyllää tulehdus oikeassa hartiassa. Ei sitten olla viikkoon neulottukkaan.

Olen aina ihaillut muiden kirjoneuletöitä ja nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja yrittää minäkin. Ihanat tuli! Värit ovat juuri minun makuun! (Vaikkakin tässä kuvassa hiukan laimenneina, kiitos pilvisen talvisään.)

Eikä ollut edes vaikeaa! Varsinkin kun luin Elizabeth Zimmermannin kirjasta ettei lankoja tarvitse jatkuvasti nostella toistensa yli samaan suuntaan ja aiheuttaa itselleen turhaa sotkua setvittäväksi. Kuka minulle senkin idioottimaisuuden on joskus mennyt opettamaan? Ihan hyvin voi ottaa sormelta vuorotellen ja säästyä turhalta vaivalta! Selitän hiukan paremmin kun työkaveri sitä minulta kysyi...

Tässä hiukan epätarkassa kuvassa olen käyttämässä vuorotellen kahta väriä, turkoosia ja tummaa lilaa. Langat pysyvät sormella samassa järjestyksessä ja siitä vaan noukitaan kuvion mukaan. Tosin tämä pätee vain (1 turkoosi, 1 lila, 1 turkoosi, jne...) kuvioon joka tuolla kerroksella oli menossa. Ja ehkä 2/2 ja vieläpä 3/3 kuvioon tai näiden variantteihin. Suurempia langansiirtoja varten on ihan omat tekniikkansa.

Kun väri vaihtuu (tässä tapausessa yhden turkoosin kerroksen jälkeen otan mukaan lilan) siirrän uuden kerän oikealle jonossa (turkoosin ja pinkin välistä). Langat on "suolistettu" eli aloitettu sisältä jotta ne eivät pyöriskele vaan pysyvät siististi paikallaan työskentelyn aikana. Helppoa kuin mikä. Ja kun pitää tietystä säännöllisestä tekemisestä kiinni, tietää aina mitä seuraavaksi tarvitsee tehdä. Ja langankierrot nurjallakin puolella näyttävät siisteiltä ja kauniilta.

Lopuksi kuva uudesta kauluristani jonka tein lenkkeilyä varten. Tässä kuvassa en ole vielä kastellut työtä ja venyttänyt sitä muotoonsa. Oli ihan pakko kiusata kissavanhusta kun kerta tuppasi syliin juuri kun päättelin lankoja. :) Oikeasti siis kauluria käytetään toisin päin. ;)

P.s. Kuten huomasittekin, vaihdoin blogin tyyliä. Edellisessä taustapohjassa kuvat eivät näkyneet kokonaisina ja se harmitti juuri sen verran että päätin muuttaa tilannetta.

Viimeinen päivä 2008.

2008-12-31T11:53:00.003+02:00

Joko se vuosi meni? Käsittämättömän äkkiä. Paljon kaikenlaista tapahtui, mutta suurinta muutosta saan odottaa vielä ensi vuoden alkupuolelle asti. Kulta vaihtaa työpaikkaa ja sitä tässä jännitän maha solmussa. Se kun voi tuoda tullessaan muitakin mullistuksia. :) Joten hyvin mielin tänään otetaan tuleva vuosi vastaan, vaikka juhliminen jää vähemmälle, huomenna kun on työpäivä. :/

Lueskeltuani muiden blogeista vuoden neulerintaman "vuosiraportteja" ja ihmeteltyäni muiden tahtia, kuka teki 15 pipoa kuka 21, kaikkien muiden neuleiden ohella! Täytyy minun vaatimattomasti todeta neuloneeni tänä vuonna 6 paria villasukkia, 2 kaulahuivia, yksi shaali, noin 7 paria käsineitä ja 4 pipoa, kaksi hihatinta eikä yhtään paitaa. (Tosin kaksi paitaa on kesken) Noloa, mutta vetoan vaativaan nelivuorotyöhön joka on vienyt minusta mehut todella tehokkaasti. Ehkä ensi vuonna silläkin rintamalla edistytään. ;)

Tässä ekana ihanat sormikkaat täydellisestä langasta. Nämä ovat olleet valmit jo pari kuukautta mutten ole muistanut kuvata niitä. Käyttänyt olen sitäkin enemmän. :)

Sitten vanhat vihreät tumput jotka olen tehnut jo muutama vuosi sitten tuntemattomaksi jääneestä Novitan langasta. Nämä ovat ehdottomasti lempitumppuni, lanka kun muistaakseni oli villan ja puuvillan sekoitusta. Lämmitä muttei kutita. Niissä on parikin pahaa tekovirhettä, tuolloin kun vasta aloittelin neulomista. Olen halunnut jo pitkään tehdä näistä parannellut versiot ja kun Novitan kamppanjalanka Tiina osui eteeni tiesin sen olevan täydellisen vastaava lanka uusiin versioihin. Oikealla olevat lilat tumput ovat ihana lopputulos. *huokailua*

Viimeisenä minun oma norolankahuivini. Tämän tein itselleni, ensimmäinen tekeleeni kun meni lahjaksi ystävälle. Oikealla olevat kirjoneulekäsineet ja -tumput olen ostanut. Kirjoneule kun on akilleenkantapääni neulonnassa. Ehkä senkin vielä selätän ensi vuonna. Olen löytänyt loistavia ohjeita tämän vuoden mittaan ja viimeisin videonpätkä innosti todenteolla. Kunhan vaan saan kullan uusimman kaulahuivin valmiiksi ja viimeisimpiin sukkiin kantapäät. Omia malleja yhä pyörii mielessä, ne kun saisi sieltä vielä pois tuotteeksi asti. ;)

Hyvää Uutta Vuotta kaikille tutuille ja tuntemattomille!

Jo Helpottaa.

2008-12-28T16:08:00.004+02:00

Joulu takana ja nyt helpottaa kuten otsikossakin mainitsin. Joululahjoista en kaikista taas muistanut kuvia ottaa, kerjään niitä asianomaisilta myöhemmin kun muistan. ;) Tähän kuva joulukuusestamme joka majaili puolison kajarin päällä kissoilta (suhteellisen) turvassa.

Taas tuli käytyä kirpparilla ja neljän 40-luvulla ilmestyneen Tarzanin (puolison ostoksia) joukkoon löysi tiensä Eeva Haaviston aarre. Kirja on hauska ja jopa tarpeellinen kuten sisältä otettu kuva paljastaa.

En tiennytkään että parsimista voi tehdä useammallaki tavalla! Mulle on opetettu vain se yksi tapa jolla saan aina kamalaa jälkeä aikaiseksi. Onneksi löytyy kaksi sukkaparia jotka kaipaa parsimista jotta voin näitäkin koittaa.

Luin jostakin blogista kirjoittajalla oleva tapana kutoa ensin "nämä kamalammat langat pois, jotta pääsen parempien kimppuun. Ja kun sitten joskus neulon jollakin ihanalla langalla ihmettelen miksen tee jotakin näin mukavaa aina." (Jotenkin noin se meni) Huomaan itse olevani samanlainen. Miksi kidutamme itseämme näin? Omasta mielestä inhottavat langathan voi antaa pois, ei niitä ole PAKKO neuloa... Joten päätinkin korkata pitkään marinoituneen Juulibugin jota tähän mennessä olin vain satunnaisesti ihaillut ja silitellyt. Kerä on muuten vyyhdiltä keritty nostepinnellä. Jos kapine on tuntematon löytyy pieni opastus täältä . Kuten käsin keris, paitsi ettei kerää pitelevä käsi ala särkeä jos kerästä tulee todella iso ja lopputulos on kauniimpi. Eikä sovi unohtaa että tätä kerää voi käyttää sekä päältä että sisältä. ;)

Ja mikä lopputulos! Olen ihan taivaissa! Olen pitkään halunnut kämmekkäitä/kynsikkäitä ja nämä ovat todellakin juuri sellaiset joista olen haaveillut. Aikaa neulomiseen meni vain ilta per käsi. Oli ihan pakko jättää suurin osa Juulibugista myöhempää ajankohtaa varten sillä näin kaunis lanka ansaitsee päästä pipoon kaikkien nähtäville. :)

p.s. Viimeisessä kuvassa vilahtaa pikkuveljeni nimi jonka hän pikkuisena kirjoitti kirstuni kanteen tussilla. *Naureskelee*

Hupsista!

2008-12-15T00:17:00.004+02:00

Se nyt vaan on neulomisen totuus.... Joskus täytyy purkaa. Noh aina oppii uutta, kuten tässä tapauksessa lopputulos olisi ollut liian tukeva, eli neule liian tiuha ja painava.

Kirpparilöytö!!! Ihana käsinvirkattu pitsiliina vain 10€!

Syykin sitten selvisi jo autossa kirpparila kotiinpäin huristellessa... Joltakulta oli loppunut lanka kesken ja joukossa on noin 10 eriväristä ja kaksväristä kuviota. :/ Noh, multa sattuu löytymään kyseistä lankaa saman värisenä ja saman paksuisena, joten jos en uskalla valkaista, aina voin korvata palat. Ei edes haittaa että joudun tekemään vähän hommia tämän eteen sillä minulla ei ikimaailmassa (!!!) olisi hermoja virkata kokonaista liinaa. Ja tämä kun on vielä niin pikkutarkasti ja hyvin tehty. Onneksi en huomannut vikaa kirpparilla, olisi pian jäänyt ostamatta. :) Kokoa liinalla on yhdenhengen sängyn verran ja pöytäliinaksi tämä päätyy kun joskus saan oikean keittiön tai ruokailutilan mihin mahtuu ihan oikea pöytä. ;D

Tämä idea oli pakko testata. Tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta yhtenä päivänä, ja vaikka ei olekaan ainoa laatuaan (löysin hyvin samanlaiset netistä kun oikeen etsin) niin ihanat näistä tuli! Ja sormikavennukset on tasaiset joten tumput sopivat molempiin käsiin. Joustava neulos tekee näistä mukavan istuvat. Ihanaa....

Messuilua.

2008-11-22T19:21:00.003+02:00

Messuilu tapahtui jo viime sunnuntaina, mutta saaliin voin esitellä vasta nyt kun reissusta pois jäänyt kaveri on saanut osansa. Löysin: Garnstudion Vivaldi-lankaa. Taivaallisen pehmeää Cashmere-lankaa jossa on 85% erittäin hienoa merinoa ja 15% kasmirvillaa. (Kiitosta vaan Piikkopirran piste.) OnLinen supersockea bambuversiona. (Kaverini valitsi itselleen sinipunaisen kerän.) Ja sekalaisia helmiä ja hopeaosia joista noin puolet meni kyseiselle ystävälleni. (Tosin granaatit ovat vain minulle....) Hänellä on nyt aikaa toteuttaa itseään kun meni ja putosi hevosen selästä ja sairaslomaa on ainakin kolmisen kuukautta. Toivottavasti eilinen käyntini ja pieni lahjonta piristi. Terveisiä vaan Jokioisiin!

p.s. En malta odottaa minkälaisia luomuksia kaveri saa aikaiseksi. Ensimmäinen kerta kun tekee helmitöitä, siksi lainasin työkaluarsenaalinikin. :)

Minimal.

2008-11-15T17:28:00.002+02:00

Jep, ei paljoa näytettävää. Vasemmassa kädessä on hermo pinteessä ja kipu jatkuvaa. Saas nähdä kuinka pitkä sairasloma vielä onkaan edessä. Normaalisti ei niin ärsyttäisi, mutta nyt en voikkaan neuloa (IIK!), tai tehdä mitään muutakaan vasemmalla kädellä. Täyslepo. (Hmmph)

Mutta jotain sentään ehti valmistua ennen kun kipu vei voiton. Nämä siis tulivat pääosin valmiiksi jo viime kuussa. Ensimmäisenä tilaustyö, pipo työkaverille. Määräys oli pääosin tummasävyiselle pipolle, muuten sain vapaat kädet. Tämä malli Mustaa villaa blogista oli aivan ehdoton juuri kyseiselle työkaverille. Onneksi tykkäsi ja paljon! En osannut hintaa antaa koska 1)kaikki langat olivat jämälankoja muista töistä 2)halusin testata mallia ihan hurjan paljon ja 3)tämä ei todellakaan sujunut ilman takapakkeja ja oli myöhässä jokatapauksessa. Mutta koska en laittanut itse hintaa päätti sen saaja: Pipon taydeltä karkkia! Ainakin 1,5 kiloa! Huh huh, niitä riittää varmaan vielä viikon verran eteenpäin... ja nyt on jo viikko niitä syöty. Kuvassa myös muuten ihan tahallaan uudet silmälasini. ;)

Seuraavaksi jotain pientä ja ihanaa. Mini koolhaas kaverin uudelle pikkuiselle. Kun vaan pääsisi jo uutuutta katsomaan! (Terveisiä vaan Perniöön.) Oli pakko ottaa neuleesta kuva melkeen valmiina kun lopputulos muistutti niin paljon kerää josta sen tein. :D Lankana tässä siis teeteen Primavera.

Ja lopuksi työ joka oli pakko tehdä ennen huomista. Ostin tämän mysteerilangan viime vuonna tampereen käsityömessuilta ja silloin menin sanomaan että: "Teen tästä (28g) minivyyhdistä vielä jotain ennen ensi vuoden messuja". Noh messuille olen menossa huomenna sunnuntaina ja nämä valmistuivat maanantaina jolloin päättelin langat. Aika tiukille meni. Mutta tulos on ihana! Ranteeseen meinasin ensin laittaa mustaa woolia, mutta kultsi ehdotti vihreää ja olen tyytyväinen jännään lopputulokseen. Ovat kärjestä aloitetut joten jos ranne alkaa tympimään, on se helppo vielä muuttaa.

Syksy ja käsitöitä

2008-09-24T20:35:00.004+03:00

Ah raikasta syysilmaa! Olihan sitä pakko taas käydä vierailulla "kuopassa". ;)

Siis hiidenkirnussa! Mä olen niin korkeanpaikankammoinen että jopa noi pari metriä kuopan reunalta veteen huippas päätä. Huterasta aidasta huolimatta. Ja veden heijastus vaan pahensi syvyyden tunnetta... Muttakun lähellä tässä kohde sijaitsee niin tulee siellä ainakin kerran vuodessa käytyä.

Ja tällä kertaa tuli pelastettua (siis puoliso pelasti) pari kurnuttajaa kuopan pohjalta. (Älkää kysykö, pelotti operaatio.) Suloisiahan nuo ovat, mutten suostunut (tällä kertaa) koskemaan.

Ja siinä ihan sadan metrin päässä on pirunpelto. Rauhoittava paikka. :) Ja ihana kuolevien lehtien tuoksu. Vaikka se tarkoittaakin että kesä on jo takanapäin... :/

Sitten siihen käsityöpuoleen. Kaverille synttärilahjaksi pussukka joka oli kyllä tarkotettu työruoan kuskaamiseen, mutta tuli siihen kuulemma liian nätti. :) Sisällä makeaa ja lankaista yllätystä.

Ja ne korut messukivistä! Ekana marmorikoru johon ihastuin enemmän kuin olisin uskonutkaan.

Sitten jo pitkään haaveilemani koru unakiitistä ja hopeahelmistä. Tätä olen halunnut jo pari vuotta tehdä. Onneks sain aikaseksi, tuli lumoava! :D

Ja helmiä ja granaattia! Ah ja voih, tätä voisin pitää joka päivä ellei olisi tullut hiukan liian "hieno" arkikäyttöön. Pidän silti usein..... ;)

Muoks: Unohtu yks pikku koru. Tämä meni kaverin kassin mukana lahjaksi. Savukvartsia, krysanteemikiveä ja Swarovski-kristalleja. Onneks vastaanottaja tykkäs. :)

Ah ihanuus...

2008-09-07T18:31:00.002+03:00

Siis paremminkin "ihan uus". ;) Ei messuilta nyt määriä mukaan tullut, mutta tarpeeksi kuitenkin. Ja onhan niitä messuja vielä edessäpäinkin. Etsimääni langan kerintäkonetta en löytänyt, mutta ehkä sitten ensi kerralla.
Kuvassa vasemmalla on Opalin bambuakin sisältävä sukkalanka. Tätä etsin ja tästä tulee todennäköisesti joko jaywalkerit tai couplingit. Noron sukkalanka oli myös must vaikka kassalla päätä huippas. Toivottavasti keksin tästä jotakin ihanaa. Taustalla oleva tyttösenkuva muotoutunee joululahjaksi jollekulle. Kynttilälyhty menee huomenna ylläriksi. Topsin turkoosiin väriin koukutuin heti, ja se oli pakko saada. Helmet menevät tällä kertaa vain omiin koruihin. Varsinkin taka-alan makeanvedenhelmet ja unakiitti.

Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen. Reissu messuille oli mukava ja antoisa vaikka hiukan ihmispaljous hetkittäin häiritsi kivoimpien kojujen kohdalla.

Onnea!

2008-09-07T08:50:00.002+03:00

Onnea serkkuni perheelle Jackpotin voitosta! *Tähän sijoitamme kuvitteellisen ruusun*

Tänään suuntaan helsinkiin käsityömessuille. Ostoslista on jo valmiina ja budjetti suunniteltuna. Tosin mut tuntien..... se on pikemminkin suuntaviitta kuin kiveen kirjoitettu sääntö. ;)

Lisää ostoksia.

2008-09-05T19:14:00.003+03:00

Ostin taas lisää lankaa. (Kappas vaan.) Mutta näitä olenkin kuolannut jo pidempään Villa Laurilalta, ja mitäs tässä syyllisyyttä kokemaan kun kerta samalla tulee tuettua uhanalaisten kainuunharmasten kasvatusta ja pienen yrityksen toimintaa. JA vielä suomalaisen lankakehräämön toimintaa siinä ohessa. Nämä ovat hyvänolon lankoja jos mitkä!
Värjäämättömiä ja "lisäaineettomia". Luulisi että nämä tuoksuisivat lampaalle (siinä pahassa mielessä) mutta ei. Tuoksu on ihanan puhdas, ehkä lievästi lanoliinilla ryhditettynä. Ei mikään paha haju, sillä jotkut kaupassa myytävät ylikäsitellyt langatkin haisevat pahasti märälle lampaalle. En ole vielä kastellut lankoja joten en mene takuuseen tuoksusta sitten, mutta minä sattumoisin pidän lampaan tuoksusta joten mua se ei tule haittamaan. :)

Jotkut kuvittelevat suomenalmpaan villan tarkoittavan automaattisesti kutittavaa lankaa. Tämä ei kutita! Tosin atoopikko toinen puoliskoni ei tästä kaulahuivia itselleen hyväksyisi, mutta pipon ja tumput hyvinkin. (Hän onkin aika niuho neulomusten saralla...) Luonnollinen lanoliini tuntuu tekevän näistä vähemmän kutittavia. Ja sormet tuntuvat ihanan pehmeiltä vyyhtien hypistelyn jälkeen. :) En malta odottaa että saan talvipakkasilla kokeiltua kuinka lanka käyttäytyy. Jokatapauksessa näitä tulen arvostamaan ja käyttämään tarkoin harkittuihin töihin.

Tummanruskea suomenlampaan villavyyhti onkin suunnitteilla tikutella Elizabeth Zimmermannin ganomy pipoksi, toisille kerille ei ole vielä kohtaloa. Kyllä minä jotakin keksin. Sormet eivät malta pysyä kurissa näitä hypistellessä. ;) Ja lisääkin olen jo Laurilalta tilannut, tosin jotain aivan muuta lankaa..... ;D

Jättipäivitys... :)

2008-08-28T19:00:00.003+03:00

Huh, paljon päivitettävää. Ensinnäkin lahja työkaverin uudelle pikkuiselle pojalle, jonka lupasin tänne laittaa toisen työkaverin pyynnöstä. Olen myssystä ylpeä sillä sain kun sainkin sen väännettyä valmiiksi vaikka se kestikin julmetun kauan johtuen noin kuukauden kestäneestä jännetupintulehduksesta. Pisin neulomisaika taisi tuolloin olla 5 minuuttia. Pääasia että lopputulos miellytti lahjan saajaa ja itse voin olla tyytyväinen. Tämä on yksi harvoista neulomuksista joissa EI ole virhettä, outoa. ;)

Ja vielä koko lahja. Takkia en neulonut itse (edellämainituista syistä), vaan ostin sen kaverilta.

Sitten jotain muuta valmista. Tämä TeeTee:n primaverasta tehty Koolhaas oli unten mailla keskeneräisten korissa puolisen vuotta, kunnes otin härkää sar.... siis neuletta puikoista ja tikuttelin tän vihdoin valmiiksi. Täydellinen lanka, täydellinen ohje ja vain yks virhe matkan varrella! Hyvä näin.
Pakko esitellä, vaikka voinkin näyttää vain vilahduksen, koska lahjaksi tämä on menossa. Jotakin kivaa ja nopeaa lenkkimohairista. ;)
Nämä voin näyttää kokonaan, koska lahjan saaja sai jo nämä. Fetching kynsikkääthän ovat kyseessä. (Toinen tekemäni pari, ensimmäiset kun tuhosi pikkukissa... täystuho... hmmmh.) Tosin yksi kuviomalli vähemmän, ja tavallinen reunapäättely. Lahjan saaja tykkäsi paljon. Kuten arvasin, väri oli kuulemma täydellisen onnistunut valinta.
Väristä puheen ollen, olen taas Kool-aid värjäillyt. Värjätyt langat keskellä, alkuperäiset säteittäin ulompana. Ylhäällä Maija-lanka jonka lopputulos on ihana. Oikealla Novitan Wool ja vasemmalla Novitan bambu, johon väri ei tarttunut lähes yhtään. :/
Sitten saapui paketti.... Ja loput kesälomarahat meni sen siljän tien... ;) Eikä harmita, koska nämä ovat mahtavat!
Ja pakkohan niitä oli heti kokeilla! Malli Elizabeth Zimmermannin kuuluisat Mitered mittens ja lankana Novitan Wool, josta lila on tuo aikaisemmin nähty itsevärjätty. Nämä puikot on tehty koivusta, ja SUURENA erona bambupuikkoihin on että nämä ovat LIUKKAAT! Aluksi oikein vaikeudeksi asti, mutta pienellä harjoituksella se alkoi sujumaan. En voi sanoin kuvailla koinka ihana näillä on tikutella. Ja varsinkin kun ovat "vain" 15cm pitkät eivätkä tavalliset 20cm. Ero helpottaa tekemistä huomattavasti!
Ja vielä lopuksi ihana kuva kissasta laatikossa. Tämä kissa ainakaan ei ole kuollut vaan täysin elossa ja varmasti onnellinen! Jämälankakisuliini..... ;)

Innostus.

2008-08-15T16:43:00.007+03:00

Jotain valmista! Lankojen inventointi innosti tekemään loppuun keskeneräisiä töitä. Jos vaikka olis pari päiv...tunt...minuuttia ihan ilman mitään keskenerästä. Mahtaakohan onnistua? Epäilen... :)

Mutta siis valmiisiin sukkiin. Nyhversin nämä 3mm puikoilla ja aikaa vievää se oli! Elämäni tokat sukat niin pienillä puikoilla. (Nämä ovat itselleni, ekat kun meni lahjaksi.) Muttei viimeiset, sen verran mukavat nämä ovat jalassa. Lanka on aivan ihanaa ja värit lumoavat! Alussa oli vaikea laskea kutomusta kädestä kun vaan ihasteli lankojen värejä. Onneksi on vielä 1 1/2 kerää jäljellä jotta saan tehtyä vielä tumput!

Ah ja voih. En vielä voi tumppusia alottaa, vielä pari keskeneräistä työtä tuolla huutelee olkkarin pöydällä. Pari kaapissa lojunutta ikuisuusprojektia purkasinkin ja langat menee pesun jälkeen johonkin muuhun työhön. Ja eilen innostuin myös huovuttamaan pari villapaitaa pesukoneessa. Niistä sitten myöhemmin lisää...... ;)

Ostoksia

2008-08-11T22:46:00.002+03:00

Koskapa lähiaikoina ei ole tullut lähestulkoon mitään valmiiksi asti, olenkin tehnyt hiukan ostoksia... ;)

Laatikot sisältävät koko lanka-arsenaalini. (Miinus ne pari rullaa jotka ovat juuri nyt työn alla.) Kyllä, enempää en omista... säälittävää. :/ Tosin tossakin mulla menee ainakin vuosi enneko noi on käytetty! Laatikot olivat alennuksessa, tosin ei kovinkaan kummoisessa, mutta silti päätin vihdoin hankkia langoilleni kunnon säilytyspaikan. En kestänyt enää erinäisiä muovipusseja joka paikassa. Nyt vielä hylly makkarin seinään ja langat ovat turvassa kissoilta. (Tosin tämäkään inventaario ja lankojensiirto ei tapahtunut ilman menetyksiä... Viaton Nalle-lanka sai jälleen kerran kärsiä Savu-kissan kynsissä... ja hampaissa. Se oli ihan kuolanen, yhhh....)

Vogue Knitting lehti oli Must hankinta, samoin toi I-H-A-N-A muki! Ja Harmony neulepuikot! Olen niihin NIIN ihastunut ja tyytyväinen että aion ostaa lisää vaihtopäitä noiden 4mm, 5mm ja 6mm lisäksi. Ja sukkapuikkoja! Heti ens tilistä. ;D

Tässä vielä kuva mukista ja Harmony-puikoista lähempää.

Ostoskuvista puuttuu Elizabeth Zimmermannin kirja Knitter's Almanac. Knitting without tears ja Knitting Workshop ovat tilattuina ja toivottavasti saapuvat pian. Aivan ihana lukea Elizabethin tekstiä ja February Baby Sweater päätyi heti puikoille. Harmonyille, kuinkas muutenkaan!

Vielä lopuksi kuva siitä miltä kaikki lankani näyttivät sängylle levitettyinä. :)

Undone

2008-08-03T23:12:00.003+03:00

Ei ihan otsikkoon sopivasti ensimmäinen työ onkin jo valmis ja lahjottu pois. Rakkaustumput HYVIN myöhäisenä kihlajaislahjana työtovereille. Halusin koittaa näitten tekoa ja testikappaleiksi joutuivat ennalta-aavistamattomat työkaverit. Ihanaa kun joku tykkää niin paljon lahjastaan. :)

Tumput kesänurmikolla? Lahjottu myös pois yhtenä vuoden lämpimimmistä päivistä.... ja minäkö muuttaisin tapojani olla aina ja kaikkialla/-lta myöhässä? Hmmm?

Seuraavaksi jotakin huikean väristä!

Kool-aid väreillä värjättyä sukkalankaa! Yleensä inhoan keltaista, mutta tarvitsin sellaista hys-hys työhöni (siis yllätyksiä luvassa), niin pitihän sitä itse koittaa värjätä. Aivan järkyttävän ihanaa ja hauskaa oli itse värjääminen. Ja syntisen helppoa. Miten joku niin kaunis voi olla niin helppoa? Melkein pelkään tehdä tästä mitään.
Vielä saankin ihailla vyyhtiä, kunnes se tuulettuu hyvin (mangon ja appelsiinin haju hiukan laantuu, hyh!) ja sen kerin. Siihen menee aikaa koska numeroiden pyörittely ja ruutupaperi on nyt käytössä tiuhaan. Suunnittelu on kamalan vaikeaa, mutta myös hauskaa. Saas nähdä mitä tästä vielä syntyy... ;)

Kuinka tehdä oma värttinä?

2008-06-15T19:26:00.003+03:00

Minulla oli ongelma. Halusin kokeilla värttinää, mutta sellaista ei löytynyt paikallisista käsityöliikeistä enkä viitsinyt maks.... ei kun siis odottaa kunnes sellaisen saisin tilaamalla netistä. Kun en ollut ollenkaan edes varma onko "värttinöinti" jotakin mistä pitäisin. Joten päätin tehdä itse oman värttinäni!

Tämmöisen sain aikaiseksi! Kyllä sillä harjotella pystyy, ja olen jopa lankaakin sillä saanut tehtyä, tosin sitä en kehtaa esitellä. Mutta kun sitä minulta kerta pyydettiin voin pienen opastuksen tänne ladata.

Tarvikkeet: Puurimaa (noin 8 mm halkaisija), saha, porakone, vasara, mittanauha, hiomapaperia, metallikoukku (tai silmukkaruuvi joka sattui olemaan naulojen joukossa), pieni naula, kynä ja teroitin (jotka unohtuivat kuvasta) ja askarteluliikkeestä löydetty lipputangon jalka. Etsiskelin kyllä puista pyörää, mutta tuo sattui silmään ja sopi tikkuun. Painoa yhdellä lipputangonjalalla on noin 30 grammaa joten jos kaksi sellaista pujottaa värttinään tulee yhteispainoa peräti 60 grammaa!

1) Mittaa ja sahaa puurima sopivan pituiseksi. Minä sahasin 30cm ja pituus tuntuu hyvältä tähän asti.

2) Muotoile pää joko puukolla tai kynänteroittimella.

3) Poraa lipputangon jalan reikä läpi asti ja siisti se puukolla, mutta varo tekemästä siitä liian isoa, sen täytyy sopia keppiin erittäin tiukasti, jotta välttyisimme liiman käytöltä.

4) Avaa silmukkaruuvi pihdeillä. (Jos et hankkinut koukkuruuveja.)

5) Naputtele riman päähän aloitusreikä naulalla (jos et omista todella pientä poranterää), varmista että reikä on sopivan syvä.

6) Ruuvaa ruuvi paikalleen, käsin saa ihan hyvin.

7) Sovita kehrä paikoileen (noin 1/3 osan päähän terävästä kärjestä) ja kokeile värttinän tasapainoa. Sen tulisi pyöriä pitkään ja vaappumatta. Harjoitus tässäkin tekee mestarin joten pieni vaappuminen ei haittaa. Jos vaappuu paljon, tee uusi keppiosuus tai koita hioa terävää kärkeä vähän.

8) Hio värttinä joka puolelta. Nyt olet valmis! Voit vielä maalata, petsata, lakata tai/ja koristella värttinäsi miten haluat!

Onneksi olkoon uudesta työvälinnestäsi! Eihän se ollut vaikeaa? :)

2008-05-06T20:04:00.006+03:00

Ajelin tänään 3 tuntia autossa vain tämän tähden..... Ala-asteen kaverini on käymässä suomessa!!! Tyttö asuu Italiassa ja törmäsimme sattumalta netin ihmeellisessä maailmassa ja kun mulla oli tänään vapaapäivä, niin pakkohan sitä oli lähteä juttelemaan. Ja kivaa oli, sen voin luvata.

Siskonsa ei ollut suomen vierailulla mukana, mutta sain sentään kuvan! On ne muuttuneet.... Oikeen haikeeks tässä tulee. :)

Käsitöitä.

2008-05-02T19:52:00.007+03:00

Aloitan tumpuilla jotka saivat innoituksensa Jaanan kuvista. Ja päätös blogin perustamisesta myös johtui osaltaan juuri näistä tumpuista kun tahdoin helpon tavan jakaa kuvia ystävienkin nähtäväksi. Ne joita kiinnostaa ovat lapaset identtiset keskenään. Ei oikeaa eikä vasenta, vaan molemmat samanlaisia! Peukalo sai innoituksensa Berrocon Ken ohjeesta. Vaikkakin tein kaiken nurinkurin eli aloitin lapaset sormista päin, joten peukalon levennyksistä tuli peukalon kavennukset! Helpompaa ja siistimpää.

Seuraavana esittelen pipon jonka osa on jo nähnytkin. Kyse on Brooklyntweedin Koolhaas luomuksesta jota varten tarvi tilata kallis lehti netistä. Mutta tulos on sen arvoinen. Toinen Koolhaas on jo puikoilla, tästä kun tuli väriltään paremmin Kultsille kuin mulle sopiva. :)
Viimeisenä muttei vähäisempänä BSJ! Ensimmäinen Kiekkomaailma neuleohje josta olen kuullut ja joka oli PAKKO tehdä. Pelottavan hankala ohje, mutta toteutus ei ollutkaan niin hankalaa kuin luulin. Pidemmittä puheitta...
p.s. Neulojille jotka sattuvat blogiin törmäämään: En aio laittaa lanka/puikko/muita tietoja kuvien jälkeen koska blogi on suunnattu lähinnä ystävilleni. Tiedot löytyvät kyllä Ravelrystä.

Johan toimii!

2008-04-29T00:24:00.005+03:00

No nyt onnistui! Kyseessä on Drops ohje jonka tein Nalle langasta. Ihan onnistunut, ja Todella paljon käytetty neule tästä tuli. Lisää seuraa kunhan vaan ehdin tutustumaan Bloggerin saloihin tarkemmin. Tämän työn sain valmiiksi jo viime vuonna. Nyt on työn alla sukat kärjestä alkaen ja huovutetut tossut joihin aion tehdä nahkapohjat jos vain osaan.

Täytyy harkita mihin tarkoitukseen Blogia pidän. Ravelryssä on osa tekeleistäni jo näytillä, mutta kaikki ystäväni ja sukulaiseni eivät sinne aiokkaan kirjautua, joten heitä varten tarvitsen toisen paikan esitellä käsitöitäni. Kaikkea sitä tekeekin muiden mieliksi... ;)

Aloitus on aina hankalaa...

2008-04-20T01:02:00.002+03:00

...mutta jos olen oppinut jo niin paljon neulomisestakin, kyllä tämäkin vielä onnistuu. "Pitsineule" nimi ei aivan vakuuta, mutta kertoo silti jotain blogin sisällöstä. Käsitöitä, käsitöitä ja vielä lisää käsitöitä. :) Kun vaan keksisin miten saan kuvia lisättyä... Ehkä senkin vielä keksin suklaakakun antaman energian voimin. ;)