Viimeinen päivä 2008.

Joko se vuosi meni? Käsittämättömän äkkiä. Paljon kaikenlaista tapahtui, mutta suurinta muutosta saan odottaa vielä ensi vuoden alkupuolelle asti. Kulta vaihtaa työpaikkaa ja sitä tässä jännitän maha solmussa. Se kun voi tuoda tullessaan muitakin mullistuksia. :) Joten hyvin mielin tänään otetaan tuleva vuosi vastaan, vaikka juhliminen jää vähemmälle, huomenna kun on työpäivä. :/

Lueskeltuani muiden blogeista vuoden neulerintaman "vuosiraportteja" ja ihmeteltyäni muiden tahtia, kuka teki 15 pipoa kuka 21, kaikkien muiden neuleiden ohella! Täytyy minun vaatimattomasti todeta neuloneeni tänä vuonna 6 paria villasukkia, 2 kaulahuivia, yksi shaali, noin 7 paria käsineitä ja 4 pipoa, kaksi hihatinta eikä yhtään paitaa. (Tosin kaksi paitaa on kesken) Noloa, mutta vetoan vaativaan nelivuorotyöhön joka on vienyt minusta mehut todella tehokkaasti. Ehkä ensi vuonna silläkin rintamalla edistytään. ;)

Tässä ekana ihanat sormikkaat täydellisestä langasta. Nämä ovat olleet valmit jo pari kuukautta mutten ole muistanut kuvata niitä. Käyttänyt olen sitäkin enemmän. :)

Sitten vanhat vihreät tumput jotka olen tehnut jo muutama vuosi sitten tuntemattomaksi jääneestä Novitan langasta. Nämä ovat ehdottomasti lempitumppuni, lanka kun muistaakseni oli villan ja puuvillan sekoitusta. Lämmitä muttei kutita. Niissä on parikin pahaa tekovirhettä, tuolloin kun vasta aloittelin neulomista. Olen halunnut jo pitkään tehdä näistä parannellut versiot ja kun Novitan kamppanjalanka Tiina osui eteeni tiesin sen olevan täydellisen vastaava lanka uusiin versioihin. Oikealla olevat lilat tumput ovat ihana lopputulos. *huokailua*


Viimeisenä minun oma norolankahuivini. Tämän tein itselleni, ensimmäinen tekeleeni kun meni lahjaksi ystävälle. Oikealla olevat kirjoneulekäsineet ja -tumput olen ostanut. Kirjoneule kun on akilleenkantapääni neulonnassa. Ehkä senkin vielä selätän ensi vuonna. Olen löytänyt loistavia ohjeita tämän vuoden mittaan ja viimeisin videonpätkä innosti todenteolla. Kunhan vaan saan kullan uusimman kaulahuivin valmiiksi ja viimeisimpiin sukkiin kantapäät. Omia malleja yhä pyörii mielessä, ne kun saisi sieltä vielä pois tuotteeksi asti. ;)


Hyvää Uutta Vuotta kaikille tutuille ja tuntemattomille!

Jo Helpottaa.

Joulu takana ja nyt helpottaa kuten otsikossakin mainitsin. Joululahjoista en kaikista taas muistanut kuvia ottaa, kerjään niitä asianomaisilta myöhemmin kun muistan. ;) Tähän kuva joulukuusestamme joka majaili puolison kajarin päällä kissoilta (suhteellisen) turvassa.

Taas tuli käytyä kirpparilla ja neljän 40-luvulla ilmestyneen Tarzanin (puolison ostoksia) joukkoon löysi tiensä Eeva Haaviston aarre. Kirja on hauska ja jopa tarpeellinen kuten sisältä otettu kuva paljastaa.


En tiennytkään että parsimista voi tehdä useammallaki tavalla! Mulle on opetettu vain se yksi tapa jolla saan aina kamalaa jälkeä aikaiseksi. Onneksi löytyy kaksi sukkaparia jotka kaipaa parsimista jotta voin näitäkin koittaa.


Luin jostakin blogista kirjoittajalla oleva tapana kutoa ensin "nämä kamalammat langat pois, jotta pääsen parempien kimppuun. Ja kun sitten joskus neulon jollakin ihanalla langalla ihmettelen miksen tee jotakin näin mukavaa aina." (Jotenkin noin se meni) Huomaan itse olevani samanlainen. Miksi kidutamme itseämme näin? Omasta mielestä inhottavat langathan voi antaa pois, ei niitä ole PAKKO neuloa... Joten päätinkin korkata pitkään marinoituneen Juulibugin jota tähän mennessä olin vain satunnaisesti ihaillut ja silitellyt. Kerä on muuten vyyhdiltä keritty nostepinnellä. Jos kapine on tuntematon löytyy pieni opastus täältä . Kuten käsin keris, paitsi ettei kerää pitelevä käsi ala särkeä jos kerästä tulee todella iso ja lopputulos on kauniimpi. Eikä sovi unohtaa että tätä kerää voi käyttää sekä päältä että sisältä. ;)


Ja mikä lopputulos! Olen ihan taivaissa! Olen pitkään halunnut kämmekkäitä/kynsikkäitä ja nämä ovat todellakin juuri sellaiset joista olen haaveillut. Aikaa neulomiseen meni vain ilta per käsi. Oli ihan pakko jättää suurin osa Juulibugista myöhempää ajankohtaa varten sillä näin kaunis lanka ansaitsee päästä pipoon kaikkien nähtäville. :)


p.s. Viimeisessä kuvassa vilahtaa pikkuveljeni nimi jonka hän pikkuisena kirjoitti kirstuni kanteen tussilla. *Naureskelee*

Hupsista!

Se nyt vaan on neulomisen totuus.... Joskus täytyy purkaa. Noh aina oppii uutta, kuten tässä tapauksessa lopputulos olisi ollut liian tukeva, eli neule liian tiuha ja painava.


Kirpparilöytö!!! Ihana käsinvirkattu pitsiliina vain 10€!


Syykin sitten selvisi jo autossa kirpparila kotiinpäin huristellessa... Joltakulta oli loppunut lanka kesken ja joukossa on noin 10 eriväristä ja kaksväristä kuviota. :/ Noh, multa sattuu löytymään kyseistä lankaa saman värisenä ja saman paksuisena, joten jos en uskalla valkaista, aina voin korvata palat. Ei edes haittaa että joudun tekemään vähän hommia tämän eteen sillä minulla ei ikimaailmassa (!!!) olisi hermoja virkata kokonaista liinaa. Ja tämä kun on vielä niin pikkutarkasti ja hyvin tehty. Onneksi en huomannut vikaa kirpparilla, olisi pian jäänyt ostamatta. :) Kokoa liinalla on yhdenhengen sängyn verran ja pöytäliinaksi tämä päätyy kun joskus saan oikean keittiön tai ruokailutilan mihin mahtuu ihan oikea pöytä. ;D


Tämä idea oli pakko testata. Tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta yhtenä päivänä, ja vaikka ei olekaan ainoa laatuaan (löysin hyvin samanlaiset netistä kun oikeen etsin) niin ihanat näistä tuli! Ja sormikavennukset on tasaiset joten tumput sopivat molempiin käsiin. Joustava neulos tekee näistä mukavan istuvat. Ihanaa....

Messuilua.

Messuilu tapahtui jo viime sunnuntaina, mutta saaliin voin esitellä vasta nyt kun reissusta pois jäänyt kaveri on saanut osansa. Löysin: Garnstudion Vivaldi-lankaa. Taivaallisen pehmeää Cashmere-lankaa jossa on 85% erittäin hienoa merinoa ja 15% kasmirvillaa. (Kiitosta vaan Piikkopirran piste.) OnLinen supersockea bambuversiona. (Kaverini valitsi itselleen sinipunaisen kerän.) Ja sekalaisia helmiä ja hopeaosia joista noin puolet meni kyseiselle ystävälleni. (Tosin granaatit ovat vain minulle....) Hänellä on nyt aikaa toteuttaa itseään kun meni ja putosi hevosen selästä ja sairaslomaa on ainakin kolmisen kuukautta. Toivottavasti eilinen käyntini ja pieni lahjonta piristi. Terveisiä vaan Jokioisiin!

p.s. En malta odottaa minkälaisia luomuksia kaveri saa aikaiseksi. Ensimmäinen kerta kun tekee helmitöitä, siksi lainasin työkaluarsenaalinikin. :)

Minimal.

Jep, ei paljoa näytettävää. Vasemmassa kädessä on hermo pinteessä ja kipu jatkuvaa. Saas nähdä kuinka pitkä sairasloma vielä onkaan edessä. Normaalisti ei niin ärsyttäisi, mutta nyt en voikkaan neuloa (IIK!), tai tehdä mitään muutakaan vasemmalla kädellä. Täyslepo. (Hmmph)

Mutta jotain sentään ehti valmistua ennen kun kipu vei voiton. Nämä siis tulivat pääosin valmiiksi jo viime kuussa. Ensimmäisenä tilaustyö, pipo työkaverille. Määräys oli pääosin tummasävyiselle pipolle, muuten sain vapaat kädet. Tämä malli Mustaa villaa blogista oli aivan ehdoton juuri kyseiselle työkaverille. Onneksi tykkäsi ja paljon! En osannut hintaa antaa koska 1)kaikki langat olivat jämälankoja muista töistä 2)halusin testata mallia ihan hurjan paljon ja 3)tämä ei todellakaan sujunut ilman takapakkeja ja oli myöhässä jokatapauksessa. Mutta koska en laittanut itse hintaa päätti sen saaja: Pipon taydeltä karkkia! Ainakin 1,5 kiloa! Huh huh, niitä riittää varmaan vielä viikon verran eteenpäin... ja nyt on jo viikko niitä syöty. Kuvassa myös muuten ihan tahallaan uudet silmälasini. ;)


Seuraavaksi jotain pientä ja ihanaa. Mini koolhaas kaverin uudelle pikkuiselle. Kun vaan pääsisi jo uutuutta katsomaan! (Terveisiä vaan Perniöön.) Oli pakko ottaa neuleesta kuva melkeen valmiina kun lopputulos muistutti niin paljon kerää josta sen tein. :D Lankana tässä siis teeteen Primavera.


Ja lopuksi työ joka oli pakko tehdä ennen huomista. Ostin tämän mysteerilangan viime vuonna tampereen käsityömessuilta ja silloin menin sanomaan että: "Teen tästä (28g) minivyyhdistä vielä jotain ennen ensi vuoden messuja". Noh messuille olen menossa huomenna sunnuntaina ja nämä valmistuivat maanantaina jolloin päättelin langat. Aika tiukille meni. Mutta tulos on ihana! Ranteeseen meinasin ensin laittaa mustaa woolia, mutta kultsi ehdotti vihreää ja olen tyytyväinen jännään lopputulokseen. Ovat kärjestä aloitetut joten jos ranne alkaa tympimään, on se helppo vielä muuttaa.

Syksy ja käsitöitä

Ah raikasta syysilmaa! Olihan sitä pakko taas käydä vierailulla "kuopassa". ;)

Siis hiidenkirnussa! Mä olen niin korkeanpaikankammoinen että jopa noi pari metriä kuopan reunalta veteen huippas päätä. Huterasta aidasta huolimatta. Ja veden heijastus vaan pahensi syvyyden tunnetta... Muttakun lähellä tässä kohde sijaitsee niin tulee siellä ainakin kerran vuodessa käytyä.

Ja tällä kertaa tuli pelastettua (siis puoliso pelasti) pari kurnuttajaa kuopan pohjalta. (Älkää kysykö, pelotti operaatio.) Suloisiahan nuo ovat, mutten suostunut (tällä kertaa) koskemaan.

Ja siinä ihan sadan metrin päässä on pirunpelto. Rauhoittava paikka. :) Ja ihana kuolevien lehtien tuoksu. Vaikka se tarkoittaakin että kesä on jo takanapäin... :/

Sitten siihen käsityöpuoleen. Kaverille synttärilahjaksi pussukka joka oli kyllä tarkotettu työruoan kuskaamiseen, mutta tuli siihen kuulemma liian nätti. :) Sisällä makeaa ja lankaista yllätystä.

Ja ne korut messukivistä! Ekana marmorikoru johon ihastuin enemmän kuin olisin uskonutkaan.

Sitten jo pitkään haaveilemani koru unakiitistä ja hopeahelmistä. Tätä olen halunnut jo pari vuotta tehdä. Onneks sain aikaseksi, tuli lumoava! :D

Ja helmiä ja granaattia! Ah ja voih, tätä voisin pitää joka päivä ellei olisi tullut hiukan liian "hieno" arkikäyttöön. Pidän silti usein..... ;)

Muoks: Unohtu yks pikku koru. Tämä meni kaverin kassin mukana lahjaksi. Savukvartsia, krysanteemikiveä ja Swarovski-kristalleja. Onneks vastaanottaja tykkäs. :)

Ah ihanuus...

Siis paremminkin "ihan uus". ;) Ei messuilta nyt määriä mukaan tullut, mutta tarpeeksi kuitenkin. Ja onhan niitä messuja vielä edessäpäinkin. Etsimääni langan kerintäkonetta en löytänyt, mutta ehkä sitten ensi kerralla.
Kuvassa vasemmalla on Opalin bambuakin sisältävä sukkalanka. Tätä etsin ja tästä tulee todennäköisesti joko jaywalkerit tai couplingit. Noron sukkalanka oli myös must vaikka kassalla päätä huippas. Toivottavasti keksin tästä jotakin ihanaa. Taustalla oleva tyttösenkuva muotoutunee joululahjaksi jollekulle. Kynttilälyhty menee huomenna ylläriksi. Topsin turkoosiin väriin koukutuin heti, ja se oli pakko saada. Helmet menevät tällä kertaa vain omiin koruihin. Varsinkin taka-alan makeanvedenhelmet ja unakiitti.

Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen. Reissu messuille oli mukava ja antoisa vaikka hiukan ihmispaljous hetkittäin häiritsi kivoimpien kojujen kohdalla.

Onnea!

Onnea serkkuni perheelle Jackpotin voitosta! *Tähän sijoitamme kuvitteellisen ruusun*

Tänään suuntaan helsinkiin käsityömessuille. Ostoslista on jo valmiina ja budjetti suunniteltuna. Tosin mut tuntien..... se on pikemminkin suuntaviitta kuin kiveen kirjoitettu sääntö. ;)

Lisää ostoksia.

Ostin taas lisää lankaa. (Kappas vaan.) Mutta näitä olenkin kuolannut jo pidempään Villa Laurilalta, ja mitäs tässä syyllisyyttä kokemaan kun kerta samalla tulee tuettua uhanalaisten kainuunharmasten kasvatusta ja pienen yrityksen toimintaa. JA vielä suomalaisen lankakehräämön toimintaa siinä ohessa. Nämä ovat hyvänolon lankoja jos mitkä!
Värjäämättömiä ja "lisäaineettomia". Luulisi että nämä tuoksuisivat lampaalle (siinä pahassa mielessä) mutta ei. Tuoksu on ihanan puhdas, ehkä lievästi lanoliinilla ryhditettynä. Ei mikään paha haju, sillä jotkut kaupassa myytävät ylikäsitellyt langatkin haisevat pahasti märälle lampaalle. En ole vielä kastellut lankoja joten en mene takuuseen tuoksusta sitten, mutta minä sattumoisin pidän lampaan tuoksusta joten mua se ei tule haittamaan. :)

Jotkut kuvittelevat suomenalmpaan villan tarkoittavan automaattisesti kutittavaa lankaa. Tämä ei kutita! Tosin atoopikko toinen puoliskoni ei tästä kaulahuivia itselleen hyväksyisi, mutta pipon ja tumput hyvinkin. (Hän onkin aika niuho neulomusten saralla...) Luonnollinen lanoliini tuntuu tekevän näistä vähemmän kutittavia. Ja sormet tuntuvat ihanan pehmeiltä vyyhtien hypistelyn jälkeen. :) En malta odottaa että saan talvipakkasilla kokeiltua kuinka lanka käyttäytyy. Jokatapauksessa näitä tulen arvostamaan ja käyttämään tarkoin harkittuihin töihin.

Tummanruskea suomenlampaan villavyyhti onkin suunnitteilla tikutella Elizabeth Zimmermannin ganomy pipoksi, toisille kerille ei ole vielä kohtaloa. Kyllä minä jotakin keksin. Sormet eivät malta pysyä kurissa näitä hypistellessä. ;) Ja lisääkin olen jo Laurilalta tilannut, tosin jotain aivan muuta lankaa..... ;D

Jättipäivitys... :)

Huh, paljon päivitettävää. Ensinnäkin lahja työkaverin uudelle pikkuiselle pojalle, jonka lupasin tänne laittaa toisen työkaverin pyynnöstä. Olen myssystä ylpeä sillä sain kun sainkin sen väännettyä valmiiksi vaikka se kestikin julmetun kauan johtuen noin kuukauden kestäneestä jännetupintulehduksesta. Pisin neulomisaika taisi tuolloin olla 5 minuuttia. Pääasia että lopputulos miellytti lahjan saajaa ja itse voin olla tyytyväinen. Tämä on yksi harvoista neulomuksista joissa EI ole virhettä, outoa. ;)

Ja vielä koko lahja. Takkia en neulonut itse (edellämainituista syistä), vaan ostin sen kaverilta.

Sitten jotain muuta valmista. Tämä TeeTee:n primaverasta tehty Koolhaas oli unten mailla keskeneräisten korissa puolisen vuotta, kunnes otin härkää sar.... siis neuletta puikoista ja tikuttelin tän vihdoin valmiiksi. Täydellinen lanka, täydellinen ohje ja vain yks virhe matkan varrella! Hyvä näin.
Pakko esitellä, vaikka voinkin näyttää vain vilahduksen, koska lahjaksi tämä on menossa. Jotakin kivaa ja nopeaa lenkkimohairista. ;)
Nämä voin näyttää kokonaan, koska lahjan saaja sai jo nämä. Fetching kynsikkääthän ovat kyseessä. (Toinen tekemäni pari, ensimmäiset kun tuhosi pikkukissa... täystuho... hmmmh.) Tosin yksi kuviomalli vähemmän, ja tavallinen reunapäättely. Lahjan saaja tykkäsi paljon. Kuten arvasin, väri oli kuulemma täydellisen onnistunut valinta.
Väristä puheen ollen, olen taas Kool-aid värjäillyt. Värjätyt langat keskellä, alkuperäiset säteittäin ulompana. Ylhäällä Maija-lanka jonka lopputulos on ihana. Oikealla Novitan Wool ja vasemmalla Novitan bambu, johon väri ei tarttunut lähes yhtään. :/
Sitten saapui paketti.... Ja loput kesälomarahat meni sen siljän tien... ;) Eikä harmita, koska nämä ovat mahtavat!
Ja pakkohan niitä oli heti kokeilla! Malli Elizabeth Zimmermannin kuuluisat Mitered mittens ja lankana Novitan Wool, josta lila on tuo aikaisemmin nähty itsevärjätty. Nämä puikot on tehty koivusta, ja SUURENA erona bambupuikkoihin on että nämä ovat LIUKKAAT! Aluksi oikein vaikeudeksi asti, mutta pienellä harjoituksella se alkoi sujumaan. En voi sanoin kuvailla koinka ihana näillä on tikutella. Ja varsinkin kun ovat "vain" 15cm pitkät eivätkä tavalliset 20cm. Ero helpottaa tekemistä huomattavasti!
Ja vielä lopuksi ihana kuva kissasta laatikossa. Tämä kissa ainakaan ei ole kuollut vaan täysin elossa ja varmasti onnellinen! Jämälankakisuliini..... ;)

Innostus.

Jotain valmista! Lankojen inventointi innosti tekemään loppuun keskeneräisiä töitä. Jos vaikka olis pari päiv...tunt...minuuttia ihan ilman mitään keskenerästä. Mahtaakohan onnistua? Epäilen... :)

Mutta siis valmiisiin sukkiin. Nyhversin nämä 3mm puikoilla ja aikaa vievää se oli! Elämäni tokat sukat niin pienillä puikoilla. (Nämä ovat itselleni, ekat kun meni lahjaksi.) Muttei viimeiset, sen verran mukavat nämä ovat jalassa. Lanka on aivan ihanaa ja värit lumoavat! Alussa oli vaikea laskea kutomusta kädestä kun vaan ihasteli lankojen värejä. Onneksi on vielä 1 1/2 kerää jäljellä jotta saan tehtyä vielä tumput!



Ah ja voih. En vielä voi tumppusia alottaa, vielä pari keskeneräistä työtä tuolla huutelee olkkarin pöydällä. Pari kaapissa lojunutta ikuisuusprojektia purkasinkin ja langat menee pesun jälkeen johonkin muuhun työhön. Ja eilen innostuin myös huovuttamaan pari villapaitaa pesukoneessa. Niistä sitten myöhemmin lisää...... ;)

Ostoksia

Koskapa lähiaikoina ei ole tullut lähestulkoon mitään valmiiksi asti, olenkin tehnyt hiukan ostoksia... ;)

Laatikot sisältävät koko lanka-arsenaalini. (Miinus ne pari rullaa jotka ovat juuri nyt työn alla.) Kyllä, enempää en omista... säälittävää. :/ Tosin tossakin mulla menee ainakin vuosi enneko noi on käytetty! Laatikot olivat alennuksessa, tosin ei kovinkaan kummoisessa, mutta silti päätin vihdoin hankkia langoilleni kunnon säilytyspaikan. En kestänyt enää erinäisiä muovipusseja joka paikassa. Nyt vielä hylly makkarin seinään ja langat ovat turvassa kissoilta. (Tosin tämäkään inventaario ja lankojensiirto ei tapahtunut ilman menetyksiä... Viaton Nalle-lanka sai jälleen kerran kärsiä Savu-kissan kynsissä... ja hampaissa. Se oli ihan kuolanen, yhhh....)

Vogue Knitting lehti oli Must hankinta, samoin toi I-H-A-N-A muki! Ja Harmony neulepuikot! Olen niihin NIIN ihastunut ja tyytyväinen että aion ostaa lisää vaihtopäitä noiden 4mm, 5mm ja 6mm lisäksi. Ja sukkapuikkoja! Heti ens tilistä. ;D

Tässä vielä kuva mukista ja Harmony-puikoista lähempää.

Ostoskuvista puuttuu Elizabeth Zimmermannin kirja Knitter's Almanac. Knitting without tears ja Knitting Workshop ovat tilattuina ja toivottavasti saapuvat pian. Aivan ihana lukea Elizabethin tekstiä ja February Baby Sweater päätyi heti puikoille. Harmonyille, kuinkas muutenkaan!

Vielä lopuksi kuva siitä miltä kaikki lankani näyttivät sängylle levitettyinä. :)

Undone

Ei ihan otsikkoon sopivasti ensimmäinen työ onkin jo valmis ja lahjottu pois. Rakkaustumput HYVIN myöhäisenä kihlajaislahjana työtovereille. Halusin koittaa näitten tekoa ja testikappaleiksi joutuivat ennalta-aavistamattomat työkaverit. Ihanaa kun joku tykkää niin paljon lahjastaan. :)


Tumput kesänurmikolla? Lahjottu myös pois yhtenä vuoden lämpimimmistä päivistä.... ja minäkö muuttaisin tapojani olla aina ja kaikkialla/-lta myöhässä? Hmmm?


Seuraavaksi jotakin huikean väristä!


Kool-aid väreillä värjättyä sukkalankaa! Yleensä inhoan keltaista, mutta tarvitsin sellaista hys-hys työhöni (siis yllätyksiä luvassa), niin pitihän sitä itse koittaa värjätä. Aivan järkyttävän ihanaa ja hauskaa oli itse värjääminen. Ja syntisen helppoa. Miten joku niin kaunis voi olla niin helppoa? Melkein pelkään tehdä tästä mitään.
Vielä saankin ihailla vyyhtiä, kunnes se tuulettuu hyvin (mangon ja appelsiinin haju hiukan laantuu, hyh!) ja sen kerin. Siihen menee aikaa koska numeroiden pyörittely ja ruutupaperi on nyt käytössä tiuhaan. Suunnittelu on kamalan vaikeaa, mutta myös hauskaa. Saas nähdä mitä tästä vielä syntyy... ;)

Kuinka tehdä oma värttinä?

Minulla oli ongelma. Halusin kokeilla värttinää, mutta sellaista ei löytynyt paikallisista käsityöliikeistä enkä viitsinyt maks.... ei kun siis odottaa kunnes sellaisen saisin tilaamalla netistä. Kun en ollut ollenkaan edes varma onko "värttinöinti" jotakin mistä pitäisin. Joten päätin tehdä itse oman värttinäni!

Tämmöisen sain aikaiseksi! Kyllä sillä harjotella pystyy, ja olen jopa lankaakin sillä saanut tehtyä, tosin sitä en kehtaa esitellä. Mutta kun sitä minulta kerta pyydettiin voin pienen opastuksen tänne ladata.

Tarvikkeet: Puurimaa (noin 8 mm halkaisija), saha, porakone, vasara, mittanauha, hiomapaperia, metallikoukku (tai silmukkaruuvi joka sattui olemaan naulojen joukossa), pieni naula, kynä ja teroitin (jotka unohtuivat kuvasta) ja askarteluliikkeestä löydetty lipputangon jalka. Etsiskelin kyllä puista pyörää, mutta tuo sattui silmään ja sopi tikkuun. Painoa yhdellä lipputangonjalalla on noin 30 grammaa joten jos kaksi sellaista pujottaa värttinään tulee yhteispainoa peräti 60 grammaa!

1) Mittaa ja sahaa puurima sopivan pituiseksi. Minä sahasin 30cm ja pituus tuntuu hyvältä tähän asti.

2) Muotoile pää joko puukolla tai kynänteroittimella.

3) Poraa lipputangon jalan reikä läpi asti ja siisti se puukolla, mutta varo tekemästä siitä liian isoa, sen täytyy sopia keppiin erittäin tiukasti, jotta välttyisimme liiman käytöltä.

4) Avaa silmukkaruuvi pihdeillä. (Jos et hankkinut koukkuruuveja.)

5) Naputtele riman päähän aloitusreikä naulalla (jos et omista todella pientä poranterää), varmista että reikä on sopivan syvä.

6) Ruuvaa ruuvi paikalleen, käsin saa ihan hyvin.

7) Sovita kehrä paikoileen (noin 1/3 osan päähän terävästä kärjestä) ja kokeile värttinän tasapainoa. Sen tulisi pyöriä pitkään ja vaappumatta. Harjoitus tässäkin tekee mestarin joten pieni vaappuminen ei haittaa. Jos vaappuu paljon, tee uusi keppiosuus tai koita hioa terävää kärkeä vähän.

8) Hio värttinä joka puolelta. Nyt olet valmis! Voit vielä maalata, petsata, lakata tai/ja koristella värttinäsi miten haluat!

Onneksi olkoon uudesta työvälinnestäsi! Eihän se ollut vaikeaa? :)